Tiineyden siis. Tänään tuli kuluneeksi 60 vrk ensimmäisestä astutuksesta ja aika valtava tuon neitosen masu on. Painoa on kertynyt 3kg ja vielä olisi jokunen päivä jäljellä, ainakin lämpöjen ja käytöksen perusteella. Pentuja vaikuttaa olevan useita, eläinlääkärinkin tuntemuksen mukaan. Jännityksellä odotamme paljonko on "monta" :)

Minin olotila alkaa olla melkoisen tukala. Masu painaa ja mammaa väsyttää kovin, lenkille sentään lähtee vielä mielellään. Ruoka maistuu vielä kohtuullisesti, välillä syö kuppinsa tyhjäksi ja välillä jää jokunen raksu tähteelle. Nisät ovat turvonneet ja niistä erittyy tuhdin tuntuista ternimaitoa, sitä elämän eliksiiriä lapsukaisille. Limavuotoa on myöskin esiintynyt jo jokusen päivän joten sekin kertoo lähestyvästä synnytyksestä.

Lämpötila on sahannut 37,7-38,1 välillä, eli ihan normaalia vielä. Mittaan kolmesti päivässä aina kun muistan, mutta vähintään aamuin illoin. Toimenpiteestä Mini ei tykkää yhtään, ymmärrettävistä syistä ;) Kiltisti kuitenkin alistuu, kun toteaa ettei tilanteesta pääse minnekään ennen äipän lupaa.

Nyt ei siis auta kun odotella synnytyksen alkamista. Kaikki tarvittavat välineet on onneksi hommattu, pentulaatikko ollut jo parisen viikkoa valmiina ja muut koirat totutettu olemaan pois makuuhuoneesta yön ajan. Pentujen synnyttyä toki kielto astuu voimaan myös päivällä, eihän nyt muiden voi antaa häiritä äitiyden onnea.

IMG_3639.JPG
Odottavan aika on pitkä...